Kansalaisten yhdenvertaisuus unohtunut
Tartuntatautilain tuore muutos muutti tartuntatautipäivärahaan tarvittavaa lausuntokäytäntöä. Aiemmin lausunnon sai kirjoittaa vain viranomainen, käytännössä kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Nyt lausunnon voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, myös yksityisen sektorin. Lausunnon edellytyksenä on kuitenkin laboratoriovarmistettu positiivinen koronatulos.
Henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetään.
Ongelma on, että useissa kunnissa testiin ei pääse. Testejä tehdä joko vain terveysperusteisesti (sairaanhoidon yhteydessä), terveydenhuollon ammattilaisille tai jos kotitesti on positiivinen. Kotitesti ei ole 100 % luotettava joten vääriä negatiivisia tuloksia lienee kohtalainen määrä.
Työterveyshuollossa tilanne on useimmiten parempi koska yksityisistä yrityksistä ylivoimainen enemmistö maksaa työntekijän koronatestin ja miksi ei maksaisi kun positiivisen tuloksen sattuessa myös työnantaja saa huomattavan taloudellisen kompensaation verovaroista työntekijän poissaolosta. Eriarvoisuus on tässä silmiinpistävää. Yksityisiä työterveyspalveluita käyttävä kansalainen saa päivärahan, muut vähän sen mukaan mikä on paikallinen linjaus.
Oikeus riittäviin terveyspalveluihin
Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tilanteessa jossa laissa on nimenomaisesti säädetty laboratoriokriteerit etuisuuden saamista varten ja kunta kieltäytyy testiä tekemästä tulee hakematta mieleen että kansalaisen perustuslaillisia oikeuksia poljetaan. Kukaanhan ei tule kuntia tästä oikeuteen haastamaan joten jää epäselväksi miten tilannetta oikeudessa tultaisiin tulkitsemaan.
Tartuntatautilainsäädännön muutos sinänsä oli mielestäni pääasiallisesti tarpeeton ja lisäksi tehoton. Muutos tilanteessa jossa terveydenhuollon etulinja on voimakkaasti kuormittunut, laki joka lisää kuormitusta ja kuluja mutta ei olennaisella tavalla vaikuta epidemian kulkuun on hyödyiltään vähintäänkin kyseenlainen. Olen kitissyt tästä aiemmin toisaalla.
Kaikille kenttätyötä tekeville oli aika ilmeisen selvää että olisimme tulleet oikein hyvin toimeen ilman lakimuutostakin. Jotenkin tästä syntyy ajatus, että koko lakimuutoksen motiivi on aiemmin tapahtunut suurten kaupunkien irtiotto THL:n koronakaranteeni ja -eristyslinjauksesta.
Iso käänne: Koronaeristyksistä luovutaan pk-seudulla – normaalit sairauslomakäytännöt tilalle
Lauri Nurmi – Iltalehti perjantai 21.1.2022 klo 8:33
Ajatus tässä mahdollisesti ollut että lakimuutos pakottaisi kunnat aktiiviseen testaamiseen sekä eristyspäätösten tekemiseen jatkossakin. Yhtä vähän kuin laki hoitajamitoituksesta on poistanut hoitajapulan, on tartuntatautilain muutos poistanut etulinjan lääkäri- ja laboratoriokapasiteetin ongelmat.