Yleistä
Punkin välittävät Suomessa kahta eri sairautta: borrelioosia sekä TBE:tä. Tämä artikkeli käsittelee lähinnä borrelioosia.
Borrelioosi on borreliabakteerin aiheuttama sairaus jonka oireet vaihtelevat sairauden vaiheen mukaan.
Tarttuminen
Borreliabakteeri tarttuu punkin puremasta mutta tarttuminen ei ole erityisen todennäköistä. Punkeista borrelian kantajia on noin 0-40 % (riippuen maantieteellisestä alueesta) ja on arvioitu että borrelia-punkkien puremista noin 7.5 % johtaa tartuntaan. Mitä pidempään punkki on kiinnittyneenä ihoon, sen todennäköisempi on tartunta.
Oireet
Punkin pureman seutuun ilmaantuu aina jonkinasteinen tulehdusreaktio. Reaktio on vaihteleva mutta yleensä pureman välittömässä ympäristössä on 1-2 cm suuruinen punoitusrengas. Sen ympärillä saattaa olla toinen, selvästi laajempi punoitusrengas. Mikäli punkki on joskus aiemmin jo puraissut, reaktio voi olla melko voimakaskin. Tämä ensimmäisinä päivinä ilmaantuva punoitusrengas yleensä häviää viikon kuluessa. Pureman kohtaan saattaa jäädä edelleen haaleampi 1-2 cm suuruinen kutiseva punoitus. Tämä oireilu on normaalia eikä tarkoita että olisit saanut borreliatartuntaa.
Borreliaa epäillään siinä tilanteessa kun 7 vuorokautta pureman toteamisesta tai myöhemmin (lasketaan siitä hetkestä kun arvioidaan punkin kiinnittyneen ihoon) havaitaan 5 cm tai suurempi rengasmainen ihottuma. Borrelian aiheuttamalle ihottumalle on tyypillistä päivittäinen ihottumarenkaan suureneminen, karkeasti 1 cm / vuorokausi.
- Erityistapauksena borreliaa epäillään myös tilanteessa jossa punkin pureman seutuun ilmaantuu myöhemmin, ihon jo parannuttua, rengasmainen kasvava punoitus vaikka muutos ei olisikaan 5 cm suuruinen.
Myöhäisvaiheen oireet
Ihottumavaihe on yleensä oireeton tai hyvin vähäoireinen.
Mikäli ihottuma jää toteamatta / hoitamatta, noin puolelle sairastuneista kehittyy borrelioosin myöhäismuotoja. Oirekuva on vähintäänkin monimuotoinen joten lähinnä listaan minkälaisia oireita saattaa esiintyä:
- Puremakohdan myöhäiset ihoreaktiot
- Aivokalvontulehduksen oireet
- Kasvohermohalvaus
- Vaeltavia lihas- ja nivelkipuja
- Niveltulehduksia
- Lämpöilyä, sairaudentunnetta
- Imusolmukkeiden suurenemista
Hoito
Alkuvaiheessa (ihottumavaiheessa) todettu borrelia ei vaadi erityisempiä laboratoriotutkimuksia ja hoituu antibioottikuurilla. Yhteys tämän tiimoilta lääkäriin.
Mikäli epäilet myöhäisvaiheen borreliaa, suosittelen arviota vastaanotolla. Tilannetta pystyy arvioimaan erilaisin kokein ja jos borrelioosia pidetään todennäköisenä, siihen löytyy hoitoja.
Antibioottihoito on normaalia pidempi, yleensä 2 viikkoa mutta pidempiäkin hoitoja on käytetty mikäli kuurin loppupuolella on vielä selkeästi oireita. Jos ihottuma on vielä selvästi näkyvissä kuurin päättyessä, ole yhteydessä lääkäriin.
Usein esiin tulevia kysymyksiä
Miksi ei vain aloiteta kaikille punkin puremille antibioottikuuria oireista riippumatta?
- On arvioitu että tartuntoja esiintyy noin 1/50 suhteessa puremiin. Hoitaisimme huomattavan määrän terveitä jotta saisimme yhden sairastuneen hoidettua. Lääkekuuri on huomattavasti suuremmalla annoksella ja pidempi kuin normaalisti joten haittavaikutukset ovat todennäköisempiä. Antibioottiresistenssitilanteen vuoksi tavoite on välttää kaikkia turhia kuureja.
On arvioitu että 25 %:lle sairastuneista ei ilmaannu ihottumaoireita ollenkaan, miten heidän hoitonsa?
- Näissä tilanteissa myöhäisvaiheen oireiden kehittyminen vihjaa taudin olemassaoloon. Oireiden kehittymiseen saattaa mennä useita kuukausia, joskus jopa joitain vuosia joten jos sinulle ilmaantuu epäselvää oireilua niin on hyvä muistaa mainita mahdollisista punkin puremista jotta lääkäri osaa tämänkin vaihtoehdon ottaa huomioon.
Voiko borrelian poissulkea esim. verikokeilla jos on saanut punkin pureman mutta on oireeton?
- Ei luotettavasti. Asiantuntijat lähtevät siitä ajatuksesta että diagnoosin perusta on todettu tai mahdollinen purema, borrelioosiin sopivat oireet sekä positiivinen tulos laboratoriokokeissa. Jos joku näistä kolmesta puuttuu, diagnoosia ei tulisi asettaa.
- Verikokeiden luotettavuus yksinään on ongelmallinen. Positiivisen, borreliaan viittaavan tuloksen voi saada jos on aiemmin jo sairastanut borrelioosin. Riippuen maantieteellisestä alueesta, 5-50 %:lla väestöstä on vasta-aineita borreliaa vastaan ilman että he ovat sairaita. Samoin testi ei ole 100 % luotettava vaan vääriä positiivisia tuloksia esiintyy.
Apteekista saa testejä joilla voi määrittää suoraan punkista onko kyseinen punkki borrelian kantaja. Jos tulos on positiivinen, aloitetaanko antibioottihoito?
- Ei. Tartunnan todennäköisyys on edelleen alle 10 % joten altistaisimme useita terveitä lääkityksen haittavaikutuksille jotta voisimme hoitaa yhden sairastuneen joka noin 75 % todennäköisyydellä kehittäisi kuitenkin aiemmin mainitun rengasmaisen ihottuman jolloin diagnoosi varmistuisi. Tämän lisäksi apteekin testien luotettavuus on jossain määrin epäselvä, sekä itse teknologian että myös testin suorittamisen suhteen.
