Koronaan sairastuneella tiedetään olevan huomattavasti korkeampi riski sairastua laskimotukokseen. Perusterveellä, nuorella potilaalla koronan laskimotukosriski ei ole kuitenkaan niin korkea että suositeltaisiin laskimotukosta ehkäisevää lääkitystä käyttöön. Alla listaan mitkä riskitekijät joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa ovat sellaisia, että lääkityksen aloittamista suositellaan.
Laskimotukos tyypillisesti esiintyy alaraajassa mutta se voi esiintyä muuallakin. Vaaralliseksi laskimotukos muuttuu kun se on keuhkoissa aiheuttaen keuhkoembolian.
Ohjeistus tässäkin vaihtelee eri sairaanhoitopiireissä, tämä teksti on enimmäkseen HUS ohjeistusta noudattava.
Korkea riski – suositellaan lääkitystä jos yksi alla olevista täyttyy
- aiemmin sairastettu laskimotukos tai keuhkoembolia
- aiemmin sairastettu valtimotukos
- alttius tukoksille (esim. perinnöllinen) ilman aiempaa tukosta
- syöpä ja sen aktiiviset hoito (ei pelkkä aiemmin hoidettu syöpä ja sen seuranta)
- verisairaudet joihin liittyy lisääntynyt tukostaipumus (esim. myelooma)
- ikä 40-60 vuotta, voimakkaat koronaoireet ja immobilisaatio joka kestää > 3 vrk (tarkoittanee tässä esim. liikkumattomuutta vuodelevon vuoksi tai esimerkiksi nilkkamurtuman hoidoksi asetettua kipsiä)
- tuore monivamma tai selkäydinvamma
Kohonnut riski – suositellaan lääkärin yksilöllistä arviota, mikäli useampi riskitekijä yhtä aikaa, sen suurempi riski
- Chronin tauti, colitis ulcerosa, reumataudit, verisuonien tulehdussairaudet
- keuhkoahtaumatauti
- vaikea-asteinen sokeritauti
- suuren leikkauksen jälkitila (alle 6 vk)
- raskaus tai synnytyksen jälkitila 6 vk asti
- lihavuus (BMI > 30)
- rasvamaksa
- kipsihoito alaraajassa
- pysyvä halvausoireisto
- käytössä ehkäisytabletit tai hormonikorvaushoito
- käytössä klotsapiini -lääke
- tupakointi
- sydämen vajaatoiminta
- munuaisten vajaatoiminta
- alaraajalaskimoiden vajaatoiminta
- tavalliset suonikohjut eivät täytä kriteereitä
- ikä > 60 v
Miten saan lääkityksen?
Koronassa käytettävä verenohennuslääkitys on lääke joka pistetään ihonalaiskudokseen (monelle tuttu nimellä ”napapiikki”). Lääkitykseen liittyy useita vaaratekijöitä minkä vuoksi sitä ei mielellään aloiteta etäklinikkatoiminnan yhteydessä. Lisäksi hoidon aloitukseen liittyy yleensä hoitajan antama pikakoulutus piikin pistämisen tekniikasta. Tämän vuoksi suositellaankin arviota hoitajan vastaanotolla mutta mieluiten lääkärin jotta voidaan arvioida, voitko lääkettä yleensä käyttää.
Niissä tilanteissa joissa käyttö on tuttua ja lääkettä on tullut esim. aiemmin sairastetun laskimotukoksen yhteydessä käytettyä suht tuoreelti, lääkityksen voi joskus aloittaa myös etänä. Näille henkilöille on muistin virkistykseksi tämän sivun lopussa linkki HUS pistosopastusvideoon.
Tyypillisiä esteitä lääkkeen käytölle ovat mm:
- aiempi allerginen reaktio lääkkeestä
- tuore, merkittävä verenvuoto (esim. aivoverenvuoto, suolistovuoto, syöpään liittyvä vuotoriski)
- tuore aivojen, selkäytimen tai silmän alueen leikkaus
- merkittävä verisuonipoikkeavuus (valtimopullistuma, valtimo-laskimo-epämuodostuma)
- vuorokauden sisällä tehty selkäydinpuudutus tai -punktio
En täytä hoidon kriteereitä mutta onko jotain millä voin tukosriskiä pienentää?
Voit pienentää tukoksen riskiä mm. seuraavilla tavoilla:
- nauti riittävästi nestettä
- liiku ajoittain (seiso, kävele, vaihda asentoa, heiluttele jalkoja)
- käytä tuki- eli lentosukkia
- levossa jalkojen kohoasento voi myös auttaa etenkin jo on taipumusta turvotukseen jaloissa
Hyödyllisiä linkkejä
THL – korona ja laskimotukostaipumus
HUS – oma-arviokaava – suosittelen!
